Takoista ja padoista

Kävimme yhtenä päivänä katselemassa takkoja ja takkaluukkuja. Taaskaan eivät rautakaupan myyjät ja meikäläinen olleet ihan samalla aaltopituudella, johtuen varmasti siitä seikasta, että kumpikaan osapuoli ei tunnu tietävän tarpeeksi puheenaolevasta asiasta.

Ihmettelen käsitettä "puolivaraava" takka sekä noiden puolivaraavien pömpeleiden ulkomuotoa, kun kaikenlaisia kaminan näköisiä rautahäkkyröitä myydään takkoina. Toinen asia, mikä ihmetyttää, on takkaluukkujen hinta. En halua väheksyä valmistajien työtä tai ammattitaitoa, mutta kun halvimmat luukut maksavat 400 euroa, useimmat 700-1000 euroa, niin kyllä hinnoittelu tuntuu aika kovalta. Takka-asia on siis edelleen mietinnässä. Olemme kuitenkin päätyneet tiilipiippuun ja -seiniin ja kolmireikäiseen hormiin, maksoi mitä maksoi. Tähän rehvakkuuteen tuntuu tällä hetkellä olevan varaa, kun noiden veret seisauttaneiden perustuslaskujen jälkeen ei ole uusia laskuja tipahdellut postiluukusta ja rakennuslaina (tai osa siitä) tupsahti tilille ennen juhannusta.

Tuolla samalla ostosreissulla ostettiin kiuas. Siinä tulisija-osastolla pähkäillessä tultiin siihen tulokseen, että laitetaan kuitenkin se pata, ja otettiin mukaan kiuas ilman vesisäiliötä. Patoja oli myymälässä kahdenlaisia, pyöreitä ja neliskulmaisia. Kulmikas pata oli aika paljon halvempi kuin pyöreä pata, vaikka padat olivat samalta valmistajalta ja saman vetoisia. Kysyimme myyjältä, että onko padoilla jotain eroa (tarkoitin lähinnä laadussa), kun hintaeroa oli jotain 60-70 euroa, jolloin myyjä selvitti, että eipä juuri muuta eroa, paitsi että toinen on neliskulmainen ja toinen pyöreä. Kysyin vielä myyjältä, että miten se padan muoto vaikuttaa hintaan, tai vaikuttaako, niin myyjä tuumasi, että onhan tuo pyöreä pata nyt paljon fiksumman näköinen.

Tuntuu, että menemme monessakin asiassa nyt takapuoli edellä puuhun, kun kiuas on auton takakontissa, vaikka ei ole vielä hirsikehikkokaan pystyssä.

Kävimme muuten vielä ennen juhannusta päiväseltään (tai oikeastaan yöseltään) tontilla. Mies pyysi kavereitaan mukaan pystyttämään sitä taloyhtiön lahjoittamaa vanhaa leikkimökkiä, josta pitäisi tehdä huussi. Minä lasten kanssa änkesin mukaan. Suunniteltiin, että tullaan illansuussa takaisin kotiin tai minä lasten kanssa menen sukulaisiin yöksi ja miehet nukkuvat tontilla. Menomatkalla jo juututtiin juhannusruuhkaan, ja ilta meni pitkäksi, kun miehet pääsivät töihin vasta joskus 18 aikoihin illalla. Ensin vielä siivosivat risuja ja sitten grillattiin ja syötiin. Mökin pystytys tapahtui ripeästi, klo 02.00 oli valmista, ja kotona oltiin viiden aikaan aamulla. Eipä enää tehnyt mieli juhlia juhannuksena.

Tulevana viikonloppuna mennään taas. Tavaraa pitäisi palauttaa rautakauppaan, jos saadaan jostain peräkärry lainaksi ja leikkimökkiä pitäisi rakentaa vähän valmiimmaksi ja suunnitella, miten siitä saisi huussin.