maanantai 2. syyskuuta 2013

Sauna on valmis!

Mökkihommissa ei ole hötkyilty tänä kesänä, mutta eteenpäin kuitenkin mennään. Sauna on vihdoinkin valmis!

Pataa ei vielä tosin ole hommattu, joten ensimmäinen saunakeikka meni etenkin lasten osalta täysin pipariksi. Molemmat huusivat kurkku suorana, kun pesin heitä kylmällä vedellä. Omakin tunnelma hiukan latistui, mutta toki hetki oli muuten aika mieleenpainuva, kun kaiken kärsimyksen jälkeen pääsi oman saunan löylyyn.

Kävimme silloin heinäkuussa maalaamassa mökkiä, ja sitten kävin kerran isomman tyttären kanssa marjoja poimimassa elokuun puolivälissä. Sainkin melkein sangollisen mustikoita ihan mökin ympäriltä omalta tontilta. Olin oikein tyytyväinen.

Nyt menimme koko perheen voimin ja vietimme oikein aurinkoisen viikonlopun. Lauantaipäivä kului saunan rakennusta seuratessa. Työmiesten lähdettyä uitimme miehen kanssa vielä laiturin kannen pukkien päälle. Oli ihmeellisen lämmin ja leppoisa ilta. Nyt meillä on hieno laiturikin. Ja vielä tehtiin suunnitelmia rakennusmiesten kanssa rappujen ja terassin rakentelusta, että kulku mökiltä rantaan helpottuisi.

Takan käytössä on varmaan vielä opettelemista. Kun olin tyttären kanssa mökillä kahdestaan, onnistuin saamaan hirveät savut sisälle. Sytytin takkaan oikein kunnon tulen ja se peijakas ei alkanut ollenkaan vetämään, vaan puski joka lävestä savua tuvan täyteen. Nyt viikonloppuna meille kävi niin, että lämmitimme takkaa kahtena iltana. Ensimmäisenä yönä tuntui vähän viileältä tuvassa, mutta toisena yönä oli sitten niin kuuma että en saanut kuumuuden takia juuri ollenkaan nukuttua ennen kello kolmea. En tiedä kumpi vaikutti enemmän asiaan, samanaikainen saunan lämmityskö vai se, että takkaa oli jo edellisenä iltana lämmitetty, mutta lopputulos oli kuitenkin aika läkähdyttävä. Takan kyljet olivat tulikuumat eivätkä tuntuneet yhtään jäähtyvän moneen tuntiin. Varaavan takan kanssa saa siis näköjään olla aika varovainen.

Luonnon ihmeistä mainittakoon tältä reissulta hirvikärpäset, joita todellakin oli. 

On ollut kiva lukea kommentteja ja kannustuksia muilta rakentajilta. Kiitos niistä!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Mökin maalaus

Perheen kanssa mökillä kaksi yötä. Rautakauppa-asioita ja maalausta. Saunan valmistumisesta haaveilua.

Torstaina menomatkalla ostimme Kärkkäiseltä Lahdesta ulkokäyttöön tarkoitetun kaasulieden, jossa kaksi levyä, hinta oli jotain 29,90. Taas säästyi rahaa. Tällä pärjätään ensi kesään ja vaikka pitemmällekin. Mies yrittää sitä paitsi itsepintaisesti selvittää kaupunkikaasuhellan asennusta kaasupulloon. Rautakaupoista ei saa sopivia liittimiä, vaikka miehellä on selvä näkemys siitä, millainen liitin tarvitaan. On mentävä johonkin kaasualan liikkeeseen. En minäkään enää juuri usko siihen, ettei hellaa voisi liittää kaasupulloon.

Kävimme myös ostamassa ulkomaalin.Vaihdoimme valintaa viime hetkellä, ja valinta osui nappiin. Vaalean punaruskea sävy, josta hirsi kuultaa hienosti läpi, väri sopii todella hyvin ympäristöön. Maali on Valtti color, mutta sävyn nimeä ja numeroa en juuri nyt muista. Alla lähtiessä otettu kuva, missä väri ei näköjään kunnolla erotu. Räystäslaudat ja takaseinän ikkunan pielet vielä käsittelemättä. Ikkunat ja räystäslaudat oli tarkoitus kaikki vetää valkoisella, mutta kun kahden ikkunan karmit oli maalattu, päätin, että ainakaan etuosan ikkunanpielilautoja ei maalata valkoisella, vaan samalla ruskealla millä seinätkin. Valkoinen on tavallaan hieno ja raikas väri, mutta tulin näin jälkeen päin siihen tulokseen, että seiniä tummempi väri olisi sopinut paremmin tämän mökin ikkunan pieliin.



Maalauksen suhteen näytti huonolta, kun torstaina satoi, eikä perjantaiaamukaan ollut mikään aurinkoinen. Seinät olivat kuitenkin kuivat, emmekä välittäneet sadekuurojen mahdollisuudesta, vaan aloitimme maalauksen. Lauantaina jatkettiin ja nyt on enää vajaa puolet mökin etuseinästä maalaamatta. Perjantain sää oli todella vaihteleva, välillä satoi, välillä paistoi. Pääasia että maalatut pinnat eivät kastuneet. Ilma ei muuten ollut kovin kostea, välillä oli poutaa ja pientä tuulenvirettäkin. Teimme tietysti jotenkin väärinpäin tämänkin työn. Järkevää olisi varmaankin ollut maalata ensin nuo räystäs- sekä ikkunanpielilaudat.

Saunan lattiassa on nyt tasoitteet, se on laatoitusta varten valmis. Kummallista näpertelyä tuo rossipohjaisen lattian teko. Olisi varmasti ollut järkevämpää valaa siihen alun perin laatta eikä ihmetellä noiden levyjen ja tasoitteiden kanssa. Saunakin olisi varmaan jo valmis.





torstai 11. heinäkuuta 2013

Lasten kanssa mökillä

Lasten kanssa lähdimme toivorikkaina mökille sunnuntai-iltana, taas ihan tyttöjen kesken. Suunnittelin ruokalistan melko yksinkertaiseksi. Ensimmäisenä iltana oli tarkoitus paistaa lettuja nuotiolla. Yhdeksi ateriaksi oli kalkkunanakkeja, lisäksi mukana oli keitettyjä kananmunia, uusia perunoita, purkki tonnikalaa, näkkileipää, korvapuusteja, tavallista leipää ja voita. Mitä enemmän ruokatarvikkeita, sitä enemmän sählinkiä, sitä enemmän ruokaa roskiin ja niin edelleen.

Sunnuntai-ilta sujui aika mukavasti lämpimässä säässä. Lapset lotrasivat vedellä ja hiekalla ja minä järjestelin tiskipöydän paikkaa, tiskailin edelliseltä kerralta jääneitä nokisia astioita ja keräilin risuja. Lettujen paisto nuotiolla onnistui yllättävän hyvin, kotona valmiiksi tehdystä taikinasta. Ruokailutilanne oli tavalliseen tapaan aika haastava. Laitoin yksivuotiaan istumaan lastulevyn päälle ja käteen letun. Vieressä vesimuki. Homma ei toiminut. Letuista suurin osa tipahteli hiekkaan ja sammalikkoon, mistä lapsi sitten kaiveli niitä ja söi. Juomamukit lentelivät. Havunneulasten lisääminen nuotioon kiinnosti enemmän kuin syöminen. Nelivuotias oli kaiken aikaa sohimassa tulta milloin milläkin kepillä.

Odotimme seuraavaksi aamuksi kaivinkonetta kello seitsemän. Yksivuotias heräsi yöllä viiden aikaan ja nukahti kuudelta. Minä en enää rohjennut nukkua (olin siihenkin asti nukkunut jostain syystä todella huonosti), vaan lähdin virittelemään aamukahvitulia, että ehdin juoda kahvit, ja etenkin keittää ne, ennen kenenkään ulkopuolisen saapumista. Risut vain savuamaan ja pannukahvit tulille. Yksivuotias liittyi joukkoon ja nautti aamiaiseksi näkkileipää ja vettä. Siellä istuimme viileähkössä aamussa ja odottelimme kaivinkonetta, joka ajallaan saapuikin.

Päivä oli tuloksekas. Ensin ranta kuntoon, puolessatoista tunnissa oli ruopattu kaivinkoneen kantaman verran. Ruoppausjätteet mätettiin lähelle rantaa eikä mitään kasaa jäänyt, kun kaivinkone paineli massan tasaiseksi. Uponnut puinen soutuvenekin lähti kokonaisena ylös ja sinne se runtattiin muun jätteen alle. Päivän aikana tehtiin myös kivipesä saunavesiä varten, lisäksi mökin etuosan pengertä hiukan muotoiltiin. Isompia maanmuokkaustöitä ei voitu tehdä ilman maa-ainesta. Tosin jonkin verran hiekkaa kaivinkoneella otettiin kuopasta, jota sitten täytettiin isoilla kivillä ja kaikenlaisella ryjällä jota ympäristöstä löytyi. Lisää maata emme ole kuitenkaan tilaamassa, mökin kuistilta jatketaan rappuja rantaan ja myös grillille, jonka paikka on katsottuna mökin kuistilta katsottuna vasemmalla puolella.

Olin hirveän väsynyt koko päivän. Kävimme aamupäivällä jo rautakaupassa lasten kanssa ostamassa viemäriputkea ja suodatinkangasta kivipesää varten. Iltapäivällä oli pakko lähteä syömään. Lounaaksi nautitut kalkkunanakit ja uudet perunat eivät oikein pitäneet nälkää. Lapset söivät puolet nakeista suoraan paketista. Itse en nuotiolla saanut oikein tarpeeksi syötyä, kun koko ajan piti huolehtia lasten syömisestä ja varsinkin heidän kiinnostuksestaan elävää tulta kohtaan.

Siispä uudestaan kirkonkylälle syömään kebabia ja ranskalaisia. Taapero juoksenteli ympäri pitseriaa eikä syönyt mitään. Kolaa ja pillimehua kyllä joi. Pöydän ympäristö oli siivottomassa kunnossa, kun lapset tiputtelivat ruokaa lattialle ja kaatoivat juomia pitkin. Yritin vaivihkaa siivoilla sotkuja. Ulkomaalainen mies kassalla antoi ensin lapsille tikkarit ja sitten vielä nelivuotiaalle jätskin.

Ulos päästyä huomasimme lähistöllä isohkon leikkipuiston. Sinne siis. Soitin miehelle suuresti helpottuneena ja selitin innoissani, että olemme leikkipuistossa, täällä saa hetken istua ja rentoutua. Aurinkokin alkoi paistaa ja olo tuntui kohentuvan, kun oli saanut kunnon ruokaa. Kävimme vielä ruokakaupassa ja sain kahvilassa taaperonkin syömään yhden purkkiruuan.

Illalla mökillä oli taas kaikenlaista sählinkiä. Hiekkaleikit riistäytyvät käsistä. Sotkua riitti.
Soitin miehelle, että ei täällä olosta tule mitään, huomenna tulemme kotiin, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli vielä lähteä sukuloimaan ja mennä sen jälkeen takaisin mökille.

Iltapalaksi lapset söivät pussillisen vaniljatankoja. Nelivuotias pomppasi iltariehussa päin seinää, iso kuhmu ja mustelma. Iltapalaksi hän olisi halunnut vielä tonnikalaa. Sanoin, että syödään yhdessä tonnikalaa, kun pienempi on nukahtanut, mutta sitä odotellessa nukahti isompikin. Nautin tonnikalani ruisleivän kanssa mökin rappusilla, mahtavassa hiljaisuudessa.

Välttämättömät hankinnat: kaasuliesi, kaasujääkaappi. Muuta mielessä: kalustuksen ja ulkorappusten suunnittelu. Laituri. Jälkimmäiset jutut eivät ole niin kiireellisiä kuin ensin mainitut. Tänä kesänä pakollisia hommia ovat mökin maalaus ulkoa ja saunan seinän homeiden putsaus. Työmiehistä ei ole kuulunut mitään. Niinpä sauna-asia ei ole edistynyt.



lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kuvia juhannusviikolta


Yllä takka. Tulipesä on tosi pieni. Ensimmäisillä lämmityskerroilla työnsin pesään liian isoja puita, niitä ei mahtunut kuin pari kolme kerrallaan. Eivät oikein hyvin palaneet, kun ei ollut kuivia sytykkeitäkään. Loppujen lopuksi, ottaen huomioon märkien ja liian isojen puiden sekä matalapaineen vaikutuksen, takka veti oikein hyvin, savut pöllähti sisälle oikeastaan vain yhden kerran. Seuraavilla lämmityskerroilla olin hiukan viisastunut, oli kuivia risuja ja sopivan kokoisia puita, ja takka veti normaalisti. Lasten kanssa taas oli otettava huomioon 1-vuotiaan törmäily päin kuumaa luukkua, en päässyt edes sytykkeitä haeskelemaan ilman että taaperoa oli koko ajan roikotettava kainalossa. Siispä ensimmäistä iltaa lukuunottamatta hoidin lämmityksen iltapäivällä, kun lapset olivat ulkona.

Seuraavassa kuvassa auringon viimeiset säteet tontin takareunalta. Tontin rantaviiva on lounaaseen, ja näin keskikesällä ilta-aurinko ehtii kiertää tontin takarajalle.


Kaksi seuraavaa kuvaa keittopuuhistamme.  Kaasuliettä ei ilmeisestikään saada toimimaan nestekaasulla. Kaasuliikkeestä todettiin, että ei ole sopivia osia enää saatavilla. Uudetkaan kaasuliedet eivät näytä olevan kovin kalliita, nettikaupoista löytynee sopiva. Jääkaapin puute on toinen murhe. Pitää yrittää kaivaa jonnekin kiven taakse edes jonkin moinen maakuoppa.



Tässä kuistia, nyt tyhjänä tavaroista. Kirjahyllyltä näyttävä kapine on vauvan hoitopöytä, joka vietiin keittiökalusteeksi. Hoitotaso (jonka tosin voisi irroittaakin), toiminee myös keittiön työtasona.


Miesten päivässä kyhäämä varasto. Lattiana jotain parvekeralleja, joita vietiin jo ensimmäisenä kesänä tontille myöhempää tarvetta varten. Seiniin ja kattoon käytettiin purettujen rakennustelineiden lautaa.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Kesäkauden avaus

Mökinrakentajat ovat taas pikkuhiljaa päässeet vauhtiin, joten lienee päivityksen aika. Emme pitäneet kiirettä tontille talven jälkeen. Mies avasi mökkikauden kavereineen toukokuussa. Muurari kävi samoihin aikoihin asentamassa takkaluukut.

Takka on nyt valmis (no nuohousluukku puuttuu, mutta reikä on tukittu villalla väliaikaisesti), laitan kuvan kun ehdin. Tiiliseinään tuvan puolella on vedetty antiikkilaasti, ja kokonaisuus on todella hienon näköinen. Takka-asia oli yksi viime kesän ahdistuksen ja päänvaivan aiheuttaja, mutta mietintä kannatti. Menin lasten kanssa kolmestaan viikon alussa mökille, ja lämmitin takkaa kahtena päivänä. Olipa mukava mennä nukkumaan, kun takan kylki hohkasi lämpöä. Muutaman pesällisen lämmityksellä tupa ei tosiaankaan kuumentunut liikaa, ensimmäisenä iltana varsinkaan, alkuviikon yötkin olivat aika kylmiä. Kakkoslämmittimenä toimii oikein hyvin valopetroolikamiina, joka lämmitti huoneen alle puolessa tunnissa.

Jokin asia siis on kohdallaan. Tuvan lattia on lakattu kerran. Listat puuttuvat, samoin takan ympäryksen viimeistely. Heinäkuun aikana on tarkoitus teetättää kaivinkonetöitä ja yrittää edistää saunan valmistumista. Saunan teko on ollut jotenkin vaivalloista. Lattiarakennetta on pähkäilty ja pähkäilty. Nyt on saatu vanerilevyt eristeiden päälle ja tarkoitus olisi jatkaa jollain tasoitteella, jolla tehdään kaadot ja sen massan päälle sitten tulisi vesieriste ja laatoitus. On kevään mittaan ollut esillä hyvin monta mielipidettä siitä, mikä olisi paras lattiarakenne rossipohjalle. Nyt mennään tällä suunnitelmalla, toivottavasti parin viikon sisällä saadaan tuo valu/tasoite lattiaan ja laatat päälle.

Talven aikana mökin sisäseiniin oli kertynyt hometta, mitä miehet toukokuussa sitten hiekkapaperilla hioivat pois. Mökin ulkoseinät ovat ihan hyvässä kunnossa, eli väritön Valtti-pohjuste piti pintansa talven yli, mutta kai kesän aikana pitää joku sävykin seinään vetää.

Veimme mökille kaasuhellan, joka oli ollut kytkettynä Helsingin kaasuverkkoon. Ostimme kaasupullonkin. Sitten tuli mieleen, että pitää ensin tarkistaa, soveltuuko liesi ollenkaan nestekaasulle. Googlettamalla selvisi, että kiinteässä kaasuverkossa olevat laitteet käyttävät maakaasua ja kaikki liedet eivät sovellu molemmille kaasulaaduille. Siispä asia on tarkistettava ennen asennusta. Luulen kyllä, että edessä on uuden lieden osto.

Olimme jo iloinneet ruuanlaiton helpottumisesta, mutta niinpä vaan alkuviikosta lasten kanssa kuten sitten juhannuksena koko perheellä mökkeillessä taas turattiin nuotiolla aamusta iltaan. Ihan pannukahvitkin keitettiin, kun ei juhannusaattona ja -päivänä mistään saanut murukahvia. Auki olevasta kyläkaupasta ostettiin sitten pannukahvia, 5,20 euroa paketti.

Pienet hankaluudet eivät niin haittaa, tuntuu ylelliselle nukkua omassa mökissä, jonka saa vielä lämpimäksi, vaikka huonekaluja ja esimerkiksi sänkyä ei vielä olekaan. Nukuimme lattialla paksun peiton päällä.

torstai 21. helmikuuta 2013

Mökkilomaa...

Kahden päivän mökkilomanen takana. Hiihtolomani kunniaksi vuokrasimme taas saman mökin, jossa syksylläkin yövyimme. Reippain mielin valmistauduimme talviseen oleskeluun, ja suunnittelimme, että yritämme tontillekin, ensin autolla niin pitkälle kun tietä on aurattu, sitten jalkapatikassa.

Saimme mökkitien risteyksessä vuokramökin avaimen. Mökki-isäntä evästi, että jos juutumme kiinni mökkitiellä, niin traktorin voi hälyttää apuun naapuritalosta. Ounastelimme tien kuntoa ja päätimme, että emme aja ihan mökin pihaan, jonne on aika jyrkkä alamäki. Purimme kuormat ja mies rupesi peruuttelemaan autoa lievään ylämäkeen (olimme tulleet vähän alaspäin jo). Renkaat eivät pitäneet juurikaan, oli lähes suojasää ja tiellä oli muutaman sentin lumikerros, eli tien pinta oli todella liukas. Päätimme jättää auton mäkeen ja yrittää myöhemmin uudestaan.

Lämmitimme mökissä keittoa ja kyselin jo mieheltä, soitetaanko heti traktori. Menimme uudelleen autolle. Auto olisi pitänyt saada mäen päälle, ja tiessä oli sillä kohdalla vielä mutkakin. Perä töksähti penkkaan. Menin puikkoihin ja mies työnsi alamäkeen, auto lähti irti. Mies meni mökkiin keräämään lisää voimia.

Vähän ajan päästä mies marssi taas autolle. Menin jonkin ajan päästä katsomaan, mitä kuuluu. Auto oli tukevasti ojassa. Yritin säilyttää rauhallisuuteni ja kehoitin lopettamaan lapioinnin. Soitimme mökki-isännälle, joka arveli saavansa traktorin jo samana iltana hätiin. Apu tuli 20 minuutin päästä. Kello olikin jo melkein 22. Auto saatiin irti penkasta ja kuski arveli, että "ei tainnut käydä kuinkaan".

Seuraavana päivänä meidän piti lähteä asioille ja isääni tapaamaan. Keli oli vieläkin liukas, juutuimme kahteen ylämäkeen, mutta työntämällä päästiin eteenpäin, traktoria ei enää tarvittu. Kävimme oman tonttitien risteyksessä ihmettelemässä, olimme kuulleet, että tie tontille olisi ollut aurattu. Matkalla olisi ollut muutamia tosi pahoja mäkiä, järki sanoi, että näillä renkailla ei ollut yrittämistä eteenpäin. Olin melkein valmis menemään suoraan rengaskauppaan, sillä olimme melko huolestuneita siitä, miten pääsemme illalla takaisin mökille ja taas seuraavana päivänä pois.

Kävimme asioilla, ja palatessa maantiellä auto rupesi täristämään voimakkaasti. Taas huolestuttiin, että mikä nyt on vikana. Soitimme huoltoon, ja sieltä arveltiin, että renkaiden (tai vanteiden) sisällä olisi jäätä. Onneksi oli vielä yksi autopesula paikkakunnalla auki, ja avulias työntekijäkin paikalla, hän arveli, että kuuma vesi ja painepesuri auttaisivat vaivaan, niin kuin auttoivatkin. Otettiin vielä kunnon automaattipesu päälle. Tuntui, että renkaatkin pitivät pesun jälkeen paremmin. Ilma oli ruvennut kylmenemään, ja päästiin mökille ilman pysäyksiä. Jätimme auton kauemmaksi ja käänsimmekin sen jo valmiiksi huomista varten.

Taas oli myöhä ilta, kun oltiin saunan lämmityksessä, mutta saatiin sentään lapset kylvetettyä. Nukkumaan päästiin aikaisemmin kuin edellisenä iltana.

Talvisessa mökkimaisemassa on jotain taikaa, kireys ja väsymys tuntuvat heti hellittävän, kun saunan jälkeen istuu vilvoittelemassa terassilla ja katselee pimeälle järvelle.

Meillä oli suunnitteilla lomamatka huhtikuulle, mutta molempien ajatukset tuntuivat taas kääntyvän sille kannalle, että kaikki liikenevät roposet pitäisi nyt keväällä käyttää siihen, että saadaan sauna ja pesuhuone käyttökuntoon.