Lasten kanssa mökillä

Lasten kanssa lähdimme toivorikkaina mökille sunnuntai-iltana, taas ihan tyttöjen kesken. Suunnittelin ruokalistan melko yksinkertaiseksi. Ensimmäisenä iltana oli tarkoitus paistaa lettuja nuotiolla. Yhdeksi ateriaksi oli kalkkunanakkeja, lisäksi mukana oli keitettyjä kananmunia, uusia perunoita, purkki tonnikalaa, näkkileipää, korvapuusteja, tavallista leipää ja voita. Mitä enemmän ruokatarvikkeita, sitä enemmän sählinkiä, sitä enemmän ruokaa roskiin ja niin edelleen.

Sunnuntai-ilta sujui aika mukavasti lämpimässä säässä. Lapset lotrasivat vedellä ja hiekalla ja minä järjestelin tiskipöydän paikkaa, tiskailin edelliseltä kerralta jääneitä nokisia astioita ja keräilin risuja. Lettujen paisto nuotiolla onnistui yllättävän hyvin, kotona valmiiksi tehdystä taikinasta. Ruokailutilanne oli tavalliseen tapaan aika haastava. Laitoin yksivuotiaan istumaan lastulevyn päälle ja käteen letun. Vieressä vesimuki. Homma ei toiminut. Letuista suurin osa tipahteli hiekkaan ja sammalikkoon, mistä lapsi sitten kaiveli niitä ja söi. Juomamukit lentelivät. Havunneulasten lisääminen nuotioon kiinnosti enemmän kuin syöminen. Nelivuotias oli kaiken aikaa sohimassa tulta milloin milläkin kepillä.

Odotimme seuraavaksi aamuksi kaivinkonetta kello seitsemän. Yksivuotias heräsi yöllä viiden aikaan ja nukahti kuudelta. Minä en enää rohjennut nukkua (olin siihenkin asti nukkunut jostain syystä todella huonosti), vaan lähdin virittelemään aamukahvitulia, että ehdin juoda kahvit, ja etenkin keittää ne, ennen kenenkään ulkopuolisen saapumista. Risut vain savuamaan ja pannukahvit tulille. Yksivuotias liittyi joukkoon ja nautti aamiaiseksi näkkileipää ja vettä. Siellä istuimme viileähkössä aamussa ja odottelimme kaivinkonetta, joka ajallaan saapuikin.

Päivä oli tuloksekas. Ensin ranta kuntoon, puolessatoista tunnissa oli ruopattu kaivinkoneen kantaman verran. Ruoppausjätteet mätettiin lähelle rantaa eikä mitään kasaa jäänyt, kun kaivinkone paineli massan tasaiseksi. Uponnut puinen soutuvenekin lähti kokonaisena ylös ja sinne se runtattiin muun jätteen alle. Päivän aikana tehtiin myös kivipesä saunavesiä varten, lisäksi mökin etuosan pengertä hiukan muotoiltiin. Isompia maanmuokkaustöitä ei voitu tehdä ilman maa-ainesta. Tosin jonkin verran hiekkaa kaivinkoneella otettiin kuopasta, jota sitten täytettiin isoilla kivillä ja kaikenlaisella ryjällä jota ympäristöstä löytyi. Lisää maata emme ole kuitenkaan tilaamassa, mökin kuistilta jatketaan rappuja rantaan ja myös grillille, jonka paikka on katsottuna mökin kuistilta katsottuna vasemmalla puolella.

Olin hirveän väsynyt koko päivän. Kävimme aamupäivällä jo rautakaupassa lasten kanssa ostamassa viemäriputkea ja suodatinkangasta kivipesää varten. Iltapäivällä oli pakko lähteä syömään. Lounaaksi nautitut kalkkunanakit ja uudet perunat eivät oikein pitäneet nälkää. Lapset söivät puolet nakeista suoraan paketista. Itse en nuotiolla saanut oikein tarpeeksi syötyä, kun koko ajan piti huolehtia lasten syömisestä ja varsinkin heidän kiinnostuksestaan elävää tulta kohtaan.

Siispä uudestaan kirkonkylälle syömään kebabia ja ranskalaisia. Taapero juoksenteli ympäri pitseriaa eikä syönyt mitään. Kolaa ja pillimehua kyllä joi. Pöydän ympäristö oli siivottomassa kunnossa, kun lapset tiputtelivat ruokaa lattialle ja kaatoivat juomia pitkin. Yritin vaivihkaa siivoilla sotkuja. Ulkomaalainen mies kassalla antoi ensin lapsille tikkarit ja sitten vielä nelivuotiaalle jätskin.

Ulos päästyä huomasimme lähistöllä isohkon leikkipuiston. Sinne siis. Soitin miehelle suuresti helpottuneena ja selitin innoissani, että olemme leikkipuistossa, täällä saa hetken istua ja rentoutua. Aurinkokin alkoi paistaa ja olo tuntui kohentuvan, kun oli saanut kunnon ruokaa. Kävimme vielä ruokakaupassa ja sain kahvilassa taaperonkin syömään yhden purkkiruuan.

Illalla mökillä oli taas kaikenlaista sählinkiä. Hiekkaleikit riistäytyvät käsistä. Sotkua riitti.
Soitin miehelle, että ei täällä olosta tule mitään, huomenna tulemme kotiin, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli vielä lähteä sukuloimaan ja mennä sen jälkeen takaisin mökille.

Iltapalaksi lapset söivät pussillisen vaniljatankoja. Nelivuotias pomppasi iltariehussa päin seinää, iso kuhmu ja mustelma. Iltapalaksi hän olisi halunnut vielä tonnikalaa. Sanoin, että syödään yhdessä tonnikalaa, kun pienempi on nukahtanut, mutta sitä odotellessa nukahti isompikin. Nautin tonnikalani ruisleivän kanssa mökin rappusilla, mahtavassa hiljaisuudessa.

Välttämättömät hankinnat: kaasuliesi, kaasujääkaappi. Muuta mielessä: kalustuksen ja ulkorappusten suunnittelu. Laituri. Jälkimmäiset jutut eivät ole niin kiireellisiä kuin ensin mainitut. Tänä kesänä pakollisia hommia ovat mökin maalaus ulkoa ja saunan seinän homeiden putsaus. Työmiehistä ei ole kuulunut mitään. Niinpä sauna-asia ei ole edistynyt.