Loppukesän tunnelmia

Tänä aamuna tuntui kuin olisin herännyt pahasta painajaisunesta, kun taas on takana parin päivän rupeama tontilla ja tien päällä. Pidimme viime viikonlopun lomaa mökinrakennuksesta ja keskeneräisten ja hoitamattomien töiden luettelo alkoi ihanasti painua taka-alalle ja unohtuakin. Torstaiaamuna oli sitten taas herättävä kylmään todellisuuteen. Ensin oli tarkoitus mennä tontille vasta perjantaina, mutta syystä ja toisesta muutimme suunnitelmaa ja lähdimme päivää aikaisemmin, vaikka minulla ja kolmivuotiaalla oli kova flunssa päällä. Lisäksi viimeksimainittu oksensi menomatkalla autoon, itse olin muuten vain puolikunnossa.

Mökki on siis vesikatossa, jotain räystäslautoja ja räystäitä puuttuu vielä. Terassi on melkein valmis. Mökille päästyä piti kiireesti ruveta käsittelemään sitä puunsuojalla. Joihinkin hirsiin oli tullut jo tummaa, sekin vielä, mökki oli siis ruvennut jo homehtumaan. Tehtiin mikä pystyttiin ja jaksettiin, lapset nukahtivat telttaan. Yhdeksän aikaan illalla soitin sukulaisiin, että tultaisiin yöksi. Nukkumaan päästiin puolen yön aikaan. Nukuin todella huonosti. Kolmivuotias heräsi jo kuuden maissa, kun oli nukahtanut tontilla jo seitsemältä eikä oikeastaan enää sen jälkeen kunnolla valvonut.

Seuraavana päivänä puunsuojakäsittelyä jatkettiin. Melkoista tasapainoilua oli varsinkin etuseinän sutiminen. Onneksi työmaalla oli pitkät tikapuut ja paksuja lankkuja ja mökin sivustoilla telineet. Lankulta käsin istuen korkeimmatkin kohdat saatiin käsiteltyä. Mieshän sen työn teki. Kiipesin itse pari kertaa telineen päälle, mutta ei työskentelystä siellä oikein tullut mitään. Lapset viettivät aikaa teltassa, joka tosin auringonpaisteessa kuumeni niin, että piti heidät evakuoida varjoisaan autoon nukkumaan päiväuniaan. Auton ovia oli tietenkin pidettävä auki, joten paarmoista ja ampiaisista oli riesaa.

Käsittelyaineena oli väritön Valtti-pohjuste, jota oli mukava isolla pensselillä sutia. En vaan oikein aina hahmottanut, mitkä kohdat oli käsitelty, joten mökki tuli osittain käsiteltyä kahteen kertaan.

Paniikki hiipi mieliin, kesä lähestyy loppuaan, väsymys painoi, mielialat olivat maassa. Yritin sanoa itselleni, että kaikkea ei tarvitse yhden mökin takia laittaa peliin. Miehen kanssa yritimme miettiä, mikä on realistinen tavoite loppukesälle niin rahanmenon kuin ajankäytönkin suhteen. Rakennusmiehen kanssa neuvottelu. Pystytys maksetaan pois. Hyviä uutisia muurarista, ehkä jo viikon päästä saatavilla. Keskeneräiset työt loppuun. Ikkunat ja ovet paikoilleen. Kattohuopa toiselle puolelle (ja piipun valmistuttua toiselle puolelle). Näillä toimilla rakennuksen voisi jättää talvehtimaan ja jäljellä olevat rakennustarvikkeet saisi sisälle säilytykseen. Työmaalla on enää noin puolitoista pakettia puutavaraa, ei siis paljon mitään.

En saanut otettua kuvaa mökistä, mutta hienohan se on, ei siinä mitään. Terassilauta ei riittänyt portaisiin. Portaat eivät kuulemma kuuluneet kauppaan. Jälleen yksi asia, josta myyjä ei muistanut mainita kaupanteon yhteydessä. Olisi pitänyt osata itse kysyä asiasta. Meitä mökinostajia on tälläisiäkin maallikoita, jotka eivät ymmärrä moisia kysymyksiä esittää. Emmekä sitäkään, että hirsimökin väliseinät ovat suurimmaksi osaksi tiilestä, eivätkä puusta.

Mökki pystyssä!

Viime viikko kului vaihtelevissa tunnelmissa. Harmitti, kun mökin pystytys jäi kesken viikonlopuksi, eikä tiennyt ilmoistakaan, että sataako vai paistaako viikolla. Takki oli todella tyhjä telttailun jälkeen, mutta parin päivän päästä taas mies alkoi ehdotella, että lähdetään ke-to tontille, kun mökin pystytyksen piti siellä kuitenkin jatkuman.

Varasin tällä kertaa meille yösijan, josta pulitettiin 60 euroa. Ei paha hinta perhesovun säilymisestä ja siitä että oltiin torstainakin vielä täysissä sielun ja ruumiin voimissa, vielä illallakin, kun kello 21 lopulta oltiin kotona. Keskiviikko oli todella kylmä päivä. Lasten kanssa värjöteltiin teltassa, ulkona tuiversi kylmä tuuli ja välillä heitti vettä. Ei ulkona nukkumisesta olisi siis todellakaan tullut mitään.

Keskiviikkona asennettiin kattovasoja ja torstaina tuulensuojapaperia (?) ja jotain rimoja siihen päälle, mitä ne nyt sitten ovat nimeltään. Rakennus saatiin siis säältä suojaan. Viikonvaihteessa oli kattoa tehty lisää ja terassikin on kuulemma jo melkein valmis.

 

Nyt pitäisi seuraavaksi käsitellä rakennus puunsuojalla. Toivottavasti ensi viikonloppuna voitaisiin tehdä se työ. Rakennusmiehet laittavat vielä räystäät, ovet ja ikkunat. Sitten pidetään pieni tuumaustauko ja maksetaan tähän mennessä kertyneet laskut pois. 

Kaivinkonetöitä on vielä jäljellä seuraavasti: rannan ruoppaus, mökin ympäristön tasoitus, parkkipaikan korjaus ja kivipesän teko saunavesiä varten. Ensinhän meidän piti asentaa saunapallo, mutta siitä emme ole kuulleet mitään erityisen positiivista, joten päädyimme vaihtoehtoon kivipesä, jonka myös rakennustarkastus hyväksyi jälki-ilmoituksella.

Ja se hormi. Muurari saadaan näillä näkymin syyskuussa, ihan hyvä, että ei mene ensi kesään. Puolen kiven hormi riittää kuulemma takalle, ja on parempikin kuin isompi hormi. Tiilien menekki kolmereikäiseen hormiin ja kahteen väliseinään on tuhannen tiilen paikkeilla. Otamme 12 letkaa eli 1080 tiiltä ja yhteensä rahteineen tiilet ja laastit maksavat jotain 1200 euroa. Vähän pienempi kustannus siis kuin mitä tuossa aikaisemmin tuli laskettua. Aikaisemmassa laskelmassa oli laskettu liikaa tiiliä väliseiniin ja rahtikin oli suurempi. Laastimenekki on kuulemma noin 1500 kg, kaksi tuhannen kilon säkkiä tulee edullisemmaksi kuin ottaa tuo ylimenevä 500 kg 25 kilon säkkeinä. 

Monta isoa asiaa on siis jo hoidettu tai hoidossa. Mökin rakennus alkaa taas tuntua hauskalta muutaman rasittavan viikon jälkeen. Aika pieniä nuo rasitukset kuitenkin pohjimmiltaan ovat olleet, lähinnä autossa istumista ja pienen epämukavuuden sietämistä, kuten hyttysiä, ampiaisia ja paljon hiekkaista likapyykkiä.

Hirsikehikon pystytys aluillaan

Kaksi vajaata työpäivää, kaksi miestä, ja kehikko näyttää tältä:

Yhteensä työtunteja tuli ensimmäisenä päivänä noin 6 ja toisena 3,5. Ensimmäisenä päivänä päästiin aloittamaan myöhässä, ja toisena päivänä työt tyssäsivät siihen, että ei ollut telineitä eikä lankkua josta niitä olisi voinut rakentaa, että olisi päästy ylimpiä hirsiä laittamaan. Meitä vähän harmitti, kun kehikko jäi tuolla tavalla kesken, kun olimme varautuneet pitemmänkin työpäivän tekemään perjantaina. Täytyy yrittää päästä nyt yli tuosta harmituksesta ja odottaa rauhallisesti päivä kerrallaan.

Nyt emme pääse tontille taas muutamaan päivään. Työt siellä jatkuvat kuitenkin maanantaina eikä tuosta kehikosta nyt enää paljon puutu, joten varmaan miehet pääsevät piankin laittamaan kattoa.

Meidän perhe vähän väsähti tästä viimeisestä reissusta. Tontille on matkaa reilut parisataa kilometriä ja olemme nyt sahanneet sitä väliä edestakaisin kerran, pari viikossa. Pienten lasten vanhemmat tietävät, minkälaista on reissuun lähtö (ja reissusta paluu) lasten kanssa. Tällä viikolla nukuttiin vielä teltassa, ei sekään mitään herkkua. Mies ei oman puheensa mukaan nukkunut juuri silmäystäkään, paleli kuulemma. Itse en taas yleensäkään nuku täysiä yöunia kuten eivät monetkaan 3 kuukauden ikäisten vauvojen äidit, joten en juuri eroa huomannut siihen, olinko teltassa vai omassa sängyssä, nukuin noin 5 tuntia. Lopputulos oli kuitenkin se, että olimme rikkipoikki väsyneitä perjantai-iltapäivänä kotona, ja rupesin miettimään, pitäisikö vauhtia vähän hiljentää.

Oli puhe, että menisin tällä alkavalla viikolla suunnittelemaan tiilitilausta, mutta nyt olen muuttanut mieleni. Hoidan puhelimessa kaikki asiat, mitkä voi hoitaa, ja seuraavan kerran mennään, kun hirsikehikko on siinä vaiheessa, että sitä pääsee maalaamaan tai käsittelemään puunsuoja-aineella. Olemme nyt päätyneet siihen, että käsittelemme kehikon ensin värittömällä puunsuojalla ja myöhemmin vedämme päälle jonkin vaalean sävyn, joka on mahdollisimman lähellä puun omaa väriä.

Hormin ja takan suunnittelut ovat työn alla. Taas on mieli muuttunut ja selaan valmistakkakuvastoja. Huomasin niistä, että monellekin pienelle takalle riittäisi puolen kiven hormi, ja meidän mökkipiirustuksissa on takalle varattu koko kiven hormi. Tietenkin olisi parempi, jos pienempi hormi riittäisi. Olimme jo tilaamassa takkatiiliä samalla kuin hormitiiliä, mutta nyt vähän jarrua tässäkin asiassa. Takan voi asentaa jälkikäteenkin. Tarvitsen vähän aikaa eri vaihtoehtojen vertailuun, muurarin mielipidettä ja tarkempaa kustannusarviota.

Puusee ja rautakauppatavarat

Hiukan jännitystä ilmassa, sillä mökin pystytystä odotellaan edelleen. Kehikon kasauksen piti alkaa maanantaina, mutta näillä näkymin töihin päästään kuitenkin vasta torstaina.

Tämä viikonvaihde oli muuten hyödyllinen, vaikka pystytystöihin ei vielä päästykään. Mies kehitteli puuseen ideaa ja veski on nyt melkein valmis. Säiliönä on muovitynnyri jonka pohjassa reikiä ja sen alla muovilaatikko jossa hiekkaa. Istuin on jätelaudasta rakenneltu ja irroitettava, jotta säiliön saa pois etukautta. Itse olisin hajottanut enemmän takaseinää, mutta ehkä tämäkin on toimiva ratkaisu.

(Lisäys: Tässä oli kuva, jossa näkyi istuin puolivalmiina. Ystävältä sain palautetta, että saavia kautta muuta säiliötä ei passaisi panna istuimeen kiinni, vaan jättää jonkinmoinen ilmarako. Senhän sanoo oikeastaan järkikin. Vessamme on kyllä helposti muunneltavissa, ja nenä kertoo helposti, jos pöntössä on suunnitteluvirhe..)

Itse rakennus on siis kerrostalomme pihasta siirretty leikkimökki, josta asukkaat halusivat päästä eroon. Maalia vähän pintaan, niin hyvä tulee...  Kattokin kaipaa vielä pientä laittoa, samoin tuo ikkuna pitäisi laittaa umpeen, ainakin osittain. Tuuletuksen kannalta ikkuna on hyvä, mutta hyttysten kannalta ei. Tuon säiliösysteemin toimivuutta ei ole vielä testattu, joten mallia ei tästä väsäyksestä kannata ottaa ainakaan vielä. - Hiukan "hirret" menivät väärään järjestykseen, kun miehet keskellä yötä hyttysten keskellä mökkiä kasasivat, mutta pienestä epäsymmetrisyydestä ei ole haittaa.

Saimme myös vietyä osan palautettavasta tavarasta takaisin rautakauppaan. Hyvitystä tuli 216 euron verran, ja reilu satanen pitäisi tulla vielä harjateräksestä, betoniverkoista ja salaojaputkista, jotka eivät mahtuneet peräkärryyn. Rautakaupan auto hakee loput tarvikkeet myöhemmin. Olo oli kuin lottovoittajalla, eikä ihme.

Sekä sunnuntai että maanantai olivat lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Tuuli vei suurimman osan hyttysistä mennessään, nyt ei kukaan meistä ole yhtä rokkotautisen näköinen kuin edellisen visiitin jälkeen. Paarmoja ja ampiaisia on aika paljon, ikävä kyllä. Ja 3-vuotiaalla ei ole mitään valittamista rannan suhteen.

Ja tässä olisi tätä puuta...