torstai 2. tammikuuta 2020

Syksyn viime käynniltä

Syksyn viimeinen käynti mökillä oli jo syyskuun lopulla. Olimme lasten kanssa kolmestaan laittamassa mökkiä talviteloille. Hommana oli muun muassa soutuveneen kääntäminen. Peräpenkin alle oli vetänyt kesän mittaan vettä pienestä reiästä, eikä venettä saanut liikkumaan ainakaan ylöspäin, ei juuri sivullekaan. Vene oli pakko jättää paikoilleen, eikä loka-marraskuussa ollut enää vapaita viikonloppuja, että olisi ehditty asiaa hoitaa. Kotimatkalla kyllä järkeilin, että olisi pitänyt työntää vene kokonaan veteen, kääntää se siellä ja sitten vetää perä edellä hiukan loivemmasta rannan kohdasta ylös. Niin veden olisi saanut valumaan penkin sisältä pois. Tämän olisin varmaankin saanut yksin tehtyä. Nyt jää nähtäväksi, mitä osittain veden alla talvehtivalle veneelle tapahtuu...





tiistai 3. toukokuuta 2016

Kevätkausi 2016 alkuun

Mökkeily on jatkunut blogin hiljaiselosta huolimatta. Nyt mökillä on nestekaasujääkaappi, kunnolliset rappuset rantaan ja ruopattu ranta.

Rannan ruoppauksesta sananen. Pari vuotta sitten rantaa ruopattiin (toiseen otteeseen) kaivinkoneen kauhan kantaman alalta. Ruopattu alue ei ole iso eikä aikaakaan mennyt kuin ehkä tunti-pari. Ruopatusta kohdasta voi nyt mennä uimaan, mutta koska lampi ympäristöstä on hyvin matala, niin laajalla alalla ei viitsi uiskennella. Olen yrittänyt käsin puhdistaa pohjaa lisää, mutta melko huonolla menestyksellä. Tänä keväänä huomasimme, että ryönät ruopatun kohdan reunoilta ovat ilmeisesti alkaneet valua kuoppaan, koska reunuksilta alkaa paljastua hiekkapohjaa. Innostava huomio!

Vappuviikonloppuna vedin kahluuhousut jalkaan ja hyppäsin mainitulle kohdalle kuopimaan pohjaa lisää. Sillä seurauksella, että pohja sekoittui huonomman näköiseksi. Jonkinlainen uimapaikka ruopatulla kohdalla nyt kuitenkin on. Puunkappaleita, juurakoita ynnä muuta vedessä on kuitenkin jonkin verran. Samoin kaislojen juuripaakkuja. Pohja on pehmeä, vaikka alla pitäisi olla hiekkaa. Mylläämisen jälkeen vesi kuitenkin kirkastuu nopeasti, mikä on tietysti hyvä asia.

Nestekaasujääkaapille rakennettiin oma koppero. Mökkeilyä helpotti, kun ruokatarvikkeille on nyt oma paikka. Jääkaapin sytytys teetti alussa hankaluuksia. Viime vuoden juhannuksena taisi käydä niin, että kun menin lasten kanssa keskenään mökille, en saanut kaappia ollenkaan päälle. Se ei haitannut, kun juhannussää oli mitä oli. Loppukesästä oli eri juttu. Jo menomatkalla sadattelin itsekseni, että kaappi on saatava päälle. Puolisen tuntia napsuttelin piezo-sytytintä ja kaappi käynnistyi kuin käynnistyikin. Saman tien kävi sitten tietysti niin, että hellan puolelta loppui kaasu. Oli pakko lähteä saman tien vaihtamaan kaasupulloa. Sekin onnistui, kaupat olivat vielä auki.

Tänä vappuna mökkeillessä olin saanut itsevarmuutta kaapin käynnistykseen sen verran, että käynnistys onnistui muutamalla napsautuksella. Kaasuhella sijoitettiin katokseen jääkaappikopperon viereen, mikä helpottaa kokkaamista. Mökillä olemisesta on siis tullut hiukan helpompaa kuin ennen. Lapsetkin ovat kasvaneet, nyt 4- ja 7-vuotiaat viihtyvät mökillä todella hyvin.


torstai 22. toukokuuta 2014

Verhot ja vessan maalaus

Aurinkoinen piipahdus mökille viikonloppuna. Mieliala ja odotukset kesäloman suhteen korkealla. Mökillä viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä, jotka viime käynnillä olivat kohdallaan: Uni. Ruoka. Sää.

Keväällä mökille viety pirttipöytä oli ensi kertaa käytössä lasten kanssa. Uskomattoman hieno tunne, kun kaikki istuivat rauhallisesti pöydän ääressä syömässä, edessä tyyni lampimaisema. Ei enää kattausta hiekkaiselle terassille tai rapuilla keikkumista ruokailun ohessa.

Nukkumiseen taas auttoivat pimennysverhot, jotka näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt hankkia silloin kun yöpyminen mökissä aloitettiin eli vuosi sitten. Nukuimme sunnuntaiaamuna yli seitsemään, ja voin kuvitella, että ilman pimennysverhoja lapset tuskin olisivat nukkuneet yli kuuden, huonommassa tapauksessa herätys olisi voinut olla jo 4-5 välillä. Pimennysrullaverhot olivat Jyskistä, ne olivat edulliset ja leveyksiä oli tosi montaa lajia, mikä olikin tarpeellista, kun mökissä on kolme eri levyistä ikkunaa ja lisäksi vielä oven ikkuna. Mittaukset olivat onnistuneet ja verhot osuivat paikalleen todella hienosti, lisäksi niiden asennus oli helppoa.

Sunnuntaina maalasimme vessamökkiä, joka siis on se uudestaan kasattu vanha leikkimökki, jonka seinissä oli sekä ulko- että sisäpuolella kaikenlaisia sotkuja ja spreijauksia. Ajattelin ensin ostaa maalit oikein kaupasta, mutta onneksi saimme kaverilta ilmaiseksi muutaman maalipurkin, joiden väreistäkään ei ollut oikein tietoa. Karmit maalasin ensin valkoisella Vinhalla, ja sitten tutkimme Tikkurilan Ultra-talomaalia, joka näkyi olevan harmaaksi sävytettyä. Rupesin vetelemään sitä huussin seinään ja maalijälki oli todella hyvää ja sävy sopi kuin nakutettu kivikkoiseen kangasmetsään. Mies sanoikin, että värisävy olisi sopinut myös mökkiin, missä meillä nyt on sellainen Valtti Colorin kuultava männynkuoren värinen ruskea sävy, hyvä sekin kyllä.

Sain maalata rauhassa, koska lapset viihtyivät lämpimässä säässä keskenään. Mies poltti roskia ja vahti lapsia samalla, oli mukavaa, kun ei ollut mitään raskasta, hermostuttavaa urakkaa päällä. Mökkeilyn parhaita puolia.