torstai 7. heinäkuuta 2011

Päivä tontilla

Tässä kuvia eiliseltä: ranta ennen...


Ja ranta jälkeen...





Sain tuohon rantapenkereelle nyt sellaisen polun raivatuksi, että rantaa pitkin voi kävellä noin 5-10 metrin matkalta. Repiessäni suopursua ja muita varpuja ajattelin mielessäni, että on hyvä että luontoa suojellaan kaltaisiltani, touhu tuntui sen verran päättömältä. Lampea kiertää rantakaavan mukaan "arvokas yhtenäinen rakentamaton rantavyöhyke". Tämä mielessäni ajattelin, että nyt olen pilannut koko tontin ja turmellut sen kasvillisuuden ikuisiksi ajoiksi. Ja lopputulos oli se, että työn jälkeä tuskin edes huomasi. Ehkä tosin jätin muutaman sammakon kodittomaksi.

Yritin myös kohentaa uimarantaa, mutta totesin sen työn edelleen toivottomaksi. Nyt olen saanut päähäni, että pitäisi olla jokin haavi, siivilä tai vastaava, jolla voisi yrittää saada kaislamössöä pois, kun tuo pohjan sedimentti ei pysykään talikossa tai haravassa vaan leviää ympäriinsä. Mitään erityisen hienojakoista mönjä ei kuitenkaan ole, koska vesi kirkastuu verraten äkkiä. Nyt tuntuu typerältä, että en aikaisemmin tajunnut tätä. Täytyy nyt siis vielä kehitellä jotain omatekoisia ruoppausvälineitä ja kokeilla niitä.

Mies on kyllä huomattavasti käytännöllisempi kuin minä, ja se näkyy siinäkin, että hän tietää yleensä heti, mikä on tarkoituksenmukainen toimintatapa jossakin tilanteessa. Kohta on pakko myöntää, että hän oli ehkä oikeassa rannan suhteen. Ehkä ajattelee nytkin mielessään, että antaa vaimon hikoilla siellä haravoineen ja siivilöineen, kyllä se siitä kohta järkiinsä tulee. Kotona, kun selostin harvennuspuuhiani, sain vastaukseksi vain kysymyksen: no etkö tehnyt sille uimarannalle mitään?

Tuosta ruoppauksesta vielä: koneelliseen ruoppaukseen pitäisi tietenkin olla lupa. Jonkinlainen kevytruoppaus voisi ehkä olla realistinen vaihtoehto. Mitään isoa kaivuria en kyllä aio lammelle tuoda enkä tiedä olisiko se edes mahdollistakaan. Sitä paitsi koneellinen ruoppaus voisi netin mukaan sekoittaa veden puoleksi kesää. Tämähän olisi jo suoranainen ympäristörikos. Mieluummin sitten vaan laiturin päästä uimaan ja lapsille keinotekoinen hiekkaranta mudan päälle.


Tässä yläpuolella on uusi uimarannan paikka, eri paikka kun se, missä viimeksi kaivoimme pohjaa. Kumma juttu vain, koska muistin, että uponnut soutuvene olisi sijainnut tästä paikasta vasemmalle, ja nyt sitä ei näkynyt. En muistanut, että kaislikko myöskään olisi ollut näin harvaa tällä kohdalla, näyttää melkein siltä, kuin sitä olisi niitetty. Tuli mieleen, että olisiko joku huomannut että tontti on myyty, muistanut samalla hävittäneensä veneensä näillä main ja käynyt hakemassa sen pois. No, todennäköisemmin vene löytyy vielä jostain toisesta kohdasta.

Paluumatkalla yritin katsella, näkyisikö kirkonkylällä rautakauppoja. Ei osunut kohdalle, täytyy netistä katsoa tarkemmat osoitteet. Rakennusvalvonta lähtee kesälomille kolmeksi viikoksi, joten mistään rannan ruoppauksesta ei voi tänä aikana viranomaisilta kysellä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei raivaajatar!
Että tällaisilla helteillä vielä jaksat repiä rantakasveja metsikaupalla! Googlasin sanoilla "kaislojen hävitys" ja ohjeita oli ruokojen niitosta myrkyttämiseen asti. Itse olen repinyt ruokoja mahdollisimman läheltä juurta aina alkukesästä, kun ruokotupet alkavat nousta veden pintaan, eikä kasvu ole jatkunut kesän aikana. Seuraavina kesinä jatkoin, ja pian oli iso alue "puhdas". Tosin ranta oli hiekkaranta. Mutarannan raivauksesta ei ole kokemusta, mutta luulisi kasvun tyrehtyvän sielläkin.
Kuvista päätellen kaislikkovyöhyke ei ole kovin tiuha ja syvälle ulottuva. Metri metriltä varmaan onnistuu. Taapero ei onneksi vielä kovin syvää uimarantaa kaivannekaan.
Teidän tulisija on söpö :)
t. Paula

Aaltonen kirjoitti...

Moi Paula! Kiitos kommenteista jälleen! Käytiin taas vaihteeksi repimässä kaislaa, eilen. Tuo kaislajuurakoiden repiminen on toisalta innostavaa hommaa ja toisaalta niin turhauttavaa. Sitä pitäisi tehdä, kuten sanoit, useampi kesä. Meillä ei tunnu kärsivällisyys riittävän! Asian jatkotoimenpiteet ovat edelleen mietinnässä.